Suomalaiset uhkapelielokuvat

Kun alamme katsoa elokuvahistoriaa taaksepäin, montako kotimaista elokuvaa voimme löytää, joissa pelataan uhkapelejä? Suomalaisia elokuvia on tehty jo yli sata vuotta, 20 minuutin mittainen Salaviinanpolttajat valmistui vuonna 1907, ensimmäisenä näytelmäelokuvana koko Venäjän Imperiumissa, jonka osana silloinen Suomi oli. Mikä erikoisinta, Suomen historian ensimmäisen elokuvan teemana on myös kortinlyöminen ja näin ollen se aloittaa suomalaisten uhkapelielokuvien listan.

Salaviinanpolttajat

Valitettavasti aika on hävittänyt ikuisesti Suomen ensimmäisen elokuvan kuvamateriaalin ja käsikirjoituksen, mutta elokuvan teosta ja juonesta on silti tiedossa yhtä ja toista. Helsingin Mäntymäellä kuvattu elokuva sai kirjoituskilpailusta käsikirjoituksensa ja sen aiheina ovat perisuomalaiset teemat: viina, korttipeli, tappeleminen ja nimismies.

Juonen kuvaus:

Kaksi viinanpolttajaa ovat rakentaneet pöntöt metsään ja tiputtavat kaikessa rauhassa arvokasta ainettaan ja syöttävät rankkia sialle. Viinan valmistuttua saapuu Junkkari ostamaan ilolientä. Tuotetta maistellaan ja kolmikko ryhtyy pelaamaan korttia – peli johtaa kuitenkin ilmiriitaan ja nujakointiin Junkkarin huijaamisen takia. Nyrkkien heiluessa Junkkari huomaa, että paikalle on sattunut myös kutsumattomia vieraita ja pinkoo käpälämäkeen. Paikalle saapuu nimismies ja poliisi ja viinanpolttajat joutuvat vastuuseen puuhistaan.

Myöhemmät uhkapelikohtaukset suomalaisessa elokuvassa

Uudempi vastine ensimmäiselle elokuvalle on kaikkien tuntema Häjyt, joka kertoo puukkojunkkareista 90-luvun Pohjanmaalla. Siinä tosin ei paljoa pelata korttia, mutta kovia riskejä otetaan jatkuvasti. Jos haluat ottaa riskejä kasinopelien parissa, pääset parhaiten alkuun tutustumalla www.netticasinot.club sivustoon, jossa kerrotaan miten bonus kannattaa käyttää. Kirjoittajillemme osoittautua vaikeaksi löytää montaa uhkapeliaiheita sisältää suomalaista elokuvaa, mutta tiedossa on ainakin pari sotaa edeltävää opetuksellista filmiä, joissa pelaamisen paheellisuudesta varoitellaan. Seuraava merkittävä ja tunnettu elokuva on välirauhan ajalta, vuodelta 1941. Toivo Särkän ohjaama Kulkurin Valssi sijoittuu 1880-luvun vaihteen Venäjän Pietariin ja sisältää jonkin verran kuvitteellisia elementtejä. Kyseessä on yksi suomalaisten rakastetuimmista elokuvista ja se oli Tuntemattoman Sotilaan julkaisuun asti Suomen katsotuin elokuva.

Kulkurin Valssi

Tauno Palo esittää suomalaista paronia, Arnoldia, joka pelaa pietarilaisessa ravintolassa korttia rahasta venäläisen ruhtinas Avertsejevin kanssa. Arnoldin onnistuu voittaa iso tukku venäläisiä ruplia, mutta kuumaverinen paroni ei arvosta venäläistä valuuttaa vaan paiskaa ne lattialle. Ravintolan asiakkaat ryntäävät putsaamaan lattiaa ja sekasorron keskellä kiivastunut Avertsejev haastaa Arnoldin kaksintaisteluun! Näet kohtauksen täällä http://www.netticasino.store/. Hän nimittäin tietää, että naistenmies Arnold tapailee myös naista, josta hän on itse kiinnostunut. Kaksintaistelussa Avertsejev ampuu ennen aikojaa, mutta onnistuu vain haavoittamaan Arnoldin, joka tähtää ja ampuu saman tien ruhtinaan hengiltä. Arnold joutuu pakenemaan Venäjältä Tsaarin virkavaltaa ja päätyy Suomeen esittäen nimetöntä kulkuria. Jos haluat tietää mitä tapahtuu Suomessa, lainaa elokuva vaikka paikallisesta kirjastostasi! Pontta elokuvalle antaa sen käsikirjoittaja – juonen on kehittänyt itse Mika Waltari.

Muita pelaamiseen liittyviä elokuvia

Rillumarei-viihde oli 40–50-lukujen ankaran jälleenrakentamisen vaihteluksi tarjottua kevyttä musiikkia ja elokuvaa. Nimensä kansanomainen viihdemuoto sai Reino Helismaan nimikkokappaleesta Rovaniemen markkinoilla, joka esitettiin samannimisessä elokuvassa vuonna 1951. Ajan kriitikkojen mielestä elokuva oli humpuukia ja sitä haukuttiin yleisesti huonoksi. Elokuva silti loi merkittävän ja suositun kulttuurin pariksi vuosikymmeneksi ja Esa Pakarisen hahmo tuli kaikille tutuksi elokuvien kautta. Samoin monet Reino Helismaan kappaleet ovat jääneet elämään ikivihreinä kansanlauluina suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Elokuva ja sen jatko-osat eivät suoranaisesti sisällä uhkapelaamista, mutta juoniltaan liittyvät keskeisesti huijaamiseen ja bluffaamiseen. Jos haluat saada lisää selville uhkapelaamisesta netissä, http://www.netticasinot.work on erittäin hyvä tietolähde. Myöhemmät elokuvat olivat Lentävä kalakukko ja Hei, rillumarei! Rillumarei-elokuvat perustuivat hauskanpitoon, laulamiseen ja matkamiesten huvitteluun, johon liittyi myös kortinpeluu.

Uudemmissa elokuvissa nähdään harvoin uhkapelaamista, mutta rikollissävytteiset elokuvat ovat suosittuja, kuten Rööperi ja Pahat Pojat. Todelliset kulttuurin ystävät muistavat myös suositun tv-sarjan, Salattujen Elämien, Ismo Laitelan peliongelmat! Toivomme kuitenkin näkevämme uusia uhkapelielokuvia ja toivoa antaa mm. Reijo Mäen Black Jack-niminen kirja, josta toivottavasti saamme nähdä elokuvaversion, kuten muistakin Jussi Vareksen seikkailuista.

Suomalaisia elokuvia on valmistettu tiuhaan tahtiin 40-luvulta eteenpäin, joten olemme varmasti unohtaneet jotakin uhkapelielokuvia tai olemme niistä autuaan tietämättömiä. Voit kuitenkin lukea leffoista myös muualta maailmasta: